@phdthesis{Ruotsalainen2022d,

title = {Overwatch Esports and The (Re)Configurations of Gender and Nationality},

author = {Maria Ruotsalainen},

url = {http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9184-5

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/82456/1/978-951-39-9184-5_vaitos23082022.pdf},

isbn = {978-951-39-9184-5 },

year  = {2022},

date = {2022-08-23},

urldate = {2022-08-23},

publisher = {University of Jyväskylä},

abstract = {The dissertation comprises five research articles and a compilation portion, focusing on gender and nationality in competitive Overwatch. Overwatch is a team-based first-person shooter that Blizzard Entertainment published in 2014. From the beginning onwards, it has had an active esports scene. In 2018, the game’s publisher took hold of the whole esports scene and organised it in a league format—strikingly similar to how traditional sports leagues in North America are organised—and to a yearly (2016–2019) organised Overwatch World Cup. Against this backdrop, I examine how gender and nationality are portrayed within the production of competitive Overwatch Esports and how they are performed and negotiated within the reception of competitive Overwatch. Drawing from the concept of banal nationalism, I suggest the production choices of Overwatch esports are meant to evoke nationalist sentiments from the viewers and fans, intimately tying in with the ongoing sportification of Overwatch esports and esports in general. The ongoing sportification of Overwatch esports also affects how gender, particularly masculinity, is portrayed and positioned within this particular esports. The influence of traditional sports strengthens the position of hegemonic masculinity, often leading to portrayals of athletic masculinity as the desirable masculinity within the Overwatch esports ecosystem. However, examining the reception of Overwatch esports reveals a richer and more varied picture of how masculinity and gender are negotiated within Overwatch esports. The players, fans, and viewers both affirm and resist the nationalist ethos and the sportified aesthetics and the configurations of the masculinity they suggest, drawing also from alternative ways to frame competitive gaming. Particularly relevant for this is anime aesthetics which are used by fans to frame Overwatch esports. This also affects what kind of desirable masculinity is negotiated amongst fans: The hegemonic masculinity is reconfigured to a form of hybrid masculinity, with elements of athletic masculinity, geek masculinity, and Kawaii masculinity, allowing (white and Asian) men to have more varied gender expression. Unfortunately, this allowance has little to no bearing on the positions of the others and women continue being marginalised in Overwatch esports. 



Keywords: esports, competitive gaming, gender, nationality, nationalism, qualitative research



Tässä väitöskirjassa tutkin sukupuolen ja kansallisuuden rakentumista Overwatch kilpapelaamisessa. Väitöskirja koostuu viidestä tutkimusartikkelista ja kokoelmaosasta. Overwatch on joukkuepohjainen ensimmäisen persoonan ammuntapeli, jonka Blizzard Entertainment julkaisi vuonna 2014. Sen ympärillä on alusta alkaen ollut aktiivinen e-urheiluskene. Pelin julkaisija otti vuonna 2018 haltuunsa koko e-urheiluskenen ja järjesti sen liigamuotoon, seuraten perinteisten urheiluliigojen mallia Pohjois-Amerikassa. Lisäksi julkaisija järjesti vuosittaiset Overwatchin maailmanmestaruuskisat vuosina 2016-2019. Tätä taustaa vasten tutkin, kuinka sukupuoli ja kansallisuus rakentuvat Overwatch e-urheilun vastaanotossa sekä tuotannossa. Ehdotan banaalin nationalismin käsitteen pohjalta, että Overwatch e-urheilun tuotantovalinnat on tarkoitettu herättämään katsojissa ja faneissa kansallismielisiä tunnekokemuksia ja että tämä liittyy läheisesti Overwatch e-urheilun ja koko e-urheilun jatkuvaan urheilullistamiseen. Overwatch e-urheilun jatkuva urheilullistaminen vaikuttaa myös tapaan, jolla sukupuoli ja erityisesti maskuliinisuus esitetään siinä. Overwatch e-urheilun vastaanoton tarkastelu paljastaa kuitenkin rikkaamman ja monipuolisemman kuvan tavoista, joilla maskuliinisuus ja sukupuoli neuvotellaan Overwatch e-urheilussa. Fanit ja katsojat vahvistavat mutta myös vastustavat kansallismielisiä tunteita sekä sen ehdottamia maskuliinisuuden muotoja hyödyntäen vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää kilpailupelaamista. Erityisen relevantti tälle on anime, jota fanit käyttävät Overwatch e-urheilun kehystykseen. Tämä vaikuttaa myös siihen, minkälaisesta halutusta maskuliinisuudesta fanien keskuudessa neuvotellaan: hegemoninen maskuliinisuus muotoillaan uudelleen hybridi-maskuliinisuuden muotoon, jossa on elementtejä atleettisesta maskuliinisuudesta, nörtti-maskuliinisuudesta ja kawaii-maskuliinisuudesta. Tämä mahdollistaa (valkoisille ja aasialaisille) miehille monimuotoisempia tapoja performoida maskuliinisuutta, mutta valitettavasti sillä on vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta muiden asemaan, ja naiset ovat edelleen marginaaleissa Overwatch e-urheilussa kuten e-urheilussa yleensäkin. 



Keywords: e-urheilu, kilpapelaaminen, sukupuoli, kansallisuus, nationalismi, laadullinen tutkimus},

keywords = {Competitive gaming, Esports, Gender, Nationalism, Nationality, Qualitative research},

pubstate = {published},

tppubtype = {phdthesis}

}