2022
Suominen, Jaakko; Pasanen, Tero; Koskinen, Karoliina
Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä Journal Article
In: Historiallinen Aikakauskirja, vol. 120, no. 3, 2022, ISSN: 2489-6969.
Abstract | Links | Tags: Ajankohtaismedia, Board games, Lapua game, Lapuanpeli, Lautapelit, Mediahistoria
@article{Suominen2022c,
title = {Lapuanpeli (1930) osallistavana ajankohtaismediana ja mediahistoriallisena lähteenä},
author = {Jaakko Suominen and Tero Pasanen and Karoliina Koskinen},
url = {https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/historiallinen-aikakauskirja-3-2022-ilmestynyt/},
issn = {2489-6969},
year = {2022},
date = {2022-09-14},
urldate = {2022-09-14},
journal = {Historiallinen Aikakauskirja},
volume = {120},
number = {3},
abstract = {Artikkelissa tutkitaan F. Tilgmann -yhtiön Kuvataide-osaston julkaisemaa Lapuanpeli-lautapeliä (1930), jonka aiheena oli Lapuanliikkeen talonpoikaismarssi. Lautapeleissä oli aiemminkin käsitelty ajankohtaistapahtumia, erityisesti sotia, mutta poliittinen mielenilmaus oli pelien aiheena poikkeuksellinen. Monica Ehrströmin kuvittama peli ei kuvannut talonpoikaismarssia täysin dokumentaarisesti vaan yhdisteli marssin tapahtumia vapaasti, korosti ja liioitteli sekä käytti myös kiertoilmaisuja patrioottisen, mutta samalla kuvitteellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.},
keywords = {Ajankohtaismedia, Board games, Lapua game, Lapuanpeli, Lautapelit, Mediahistoria},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
Artikkelissa tutkitaan F. Tilgmann -yhtiön Kuvataide-osaston julkaisemaa Lapuanpeli-lautapeliä (1930), jonka aiheena oli Lapuanliikkeen talonpoikaismarssi. Lautapeleissä oli aiemminkin käsitelty ajankohtaistapahtumia, erityisesti sotia, mutta poliittinen mielenilmaus oli pelien aiheena poikkeuksellinen. Monica Ehrströmin kuvittama peli ei kuvannut talonpoikaismarssia täysin dokumentaarisesti vaan yhdisteli marssin tapahtumia vapaasti, korosti ja liioitteli sekä käytti myös kiertoilmaisuja patrioottisen, mutta samalla kuvitteellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
2020
Joelsson, Tapani; Reunanen, Markku
Kun kone puhui - Varhaisia muistoja puhuvista kotitietokoneista other
2020.
Abstract | Links | Tags: Harrastuskulttuurit, Mediahistoria, Puhesynteesi, Puhuvat koneet
@other{Joelsson2020b,
title = {Kun kone puhui - Varhaisia muistoja puhuvista kotitietokoneista},
author = {Tapani Joelsson and Markku Reunanen},
url = {https://skrolli.fi/2020.3.heimaailma.pdf},
issn = {2323-900X},
year = {2020},
date = {2020-09-23},
journal = {Skrolli},
volume = {2020},
issue = {3},
pages = {32-34},
publisher = {Skrolli ry},
abstract = {Puhuvat koneet ovat olleet osa fiktiota pitkään, ja ääntä on tuotettu elektronisesti jo ainakin vuodesta 1939 lähtien. Mikropiiripohjaiset laitteet tulivat markkinoille 1970-luvun puolivälissä. Puhuvien kotitietokoneiden alkuajoista lähtien kehitys oli nopeaa, jatkuen laitteistopohjaisista ratkaisuista ohjelmallisiin. Puhe oli yksi monista piirteistä, joiden avulla niin kotimikrot kuin ohjelmatkin koettivat erottua edukseen markkinoilla.},
keywords = {Harrastuskulttuurit, Mediahistoria, Puhesynteesi, Puhuvat koneet},
pubstate = {published},
tppubtype = {other}
}
Puhuvat koneet ovat olleet osa fiktiota pitkään, ja ääntä on tuotettu elektronisesti jo ainakin vuodesta 1939 lähtien. Mikropiiripohjaiset laitteet tulivat markkinoille 1970-luvun puolivälissä. Puhuvien kotitietokoneiden alkuajoista lähtien kehitys oli nopeaa, jatkuen laitteistopohjaisista ratkaisuista ohjelmallisiin. Puhe oli yksi monista piirteistä, joiden avulla niin kotimikrot kuin ohjelmatkin koettivat erottua edukseen markkinoilla.
Joelsson, Tapani; Reunanen, Markku
"Another Visitor!" – Kun puhuvat koneet tulivat kotiin Journal Article
In: Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, vol. 33, iss. 1, pp. 47-62, 2020, ISSN: 2343-399X.
Abstract | Links | Tags: Harrastuskulttuurit, Mediahistoria, Puhesynteesi, Puhuvat koneet
@article{Joelsson2020,
title = {"Another Visitor!" – Kun puhuvat koneet tulivat kotiin},
author = {Tapani Joelsson and Markku Reunanen},
url = {https://journal.fi/lahikuva/issue/view/6262},
doi = {10.23994/lk.91433},
issn = {2343-399X},
year = {2020},
date = {2020-04-09},
journal = {Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu},
volume = {33},
issue = {1},
pages = {47-62},
abstract = {Artikkeli käsittelee kotitietokoneiden tuottamaa puhetta 8- ja 16-bittisten laitteiden kultakaudella, 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. Tänä ajanjaksona edulliset kotimikrot levisivät nopeasti Suomen koteihin, ja yhä useampi kansalainen päätyi tekemisiin tietokoneen kanssa.Tutkimusaineisto on kerätty kyselytutkimuksella, ja käsittely keskittyy vastaajien ensimmäisiin muistoihin puhuvista koneista sekä näiden kohtaamisten herättämistä tuntemuksista. Muistoissa kuuluvat 1980-luvun kotimikrot, näiden pelit ja kotimikroilun ympärille syntynyt harrastuskulttuuri. Luonnollisena lisänä muisteluissa esiintyvät ajanjakson elokuvat ja tv-sarjat, jotka loivat osaltaan odotuksia koneiden kyvyistä.Vastauksista nousee esiin merkkejä vahvistuneesta konesuhteesta, mutta vallitsevana piirteenä ovat puhuvan koneen luomat positiiviset kokemukset ja tulevaisuususkon vahvistuminen. Nuorten harrastajien tekemät kokeilut olivat usein odottamattomia ja kekseliäitä, mikä kertoo yhtäältä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tekniikkaan ja toisaalta siitä, että mitään vakiintuneita käyttökohteita puhuville kotitietokoneille ei ollut vielä edes olemassa.
“Another visitor!” – When talking machines entered homes
In this article we focus on speech produced by 8- and 16-bit home computers during their "golden era", the 1980s and the beginning of the 1990s. Over this period budget-friendly home computers spread to Finnish homes, and an increasing number of citizens ended up in contact with computing.Our research material has been collected using an online survey, where we asked about first remembrances about talking machines and the feelings evoked by those encounters. The memories revolve around topics such as home computers of the time, their games and the emerging computer hobby culture. Naturally, movies and TV series of the time period, which created expectations about the capabilities of computers, are also present in the memories.The responses show some signs of a strengthened relationship with the machine, but the most predominant themes are the positive experiences created by a talking machine and the increased faith for the future. Experiments by young hobbyists were often unexpected and ingenious, which on the one hand tells about their open-minded attitude towards technology, and on the other hand about the lack of established uses for talking machines.},
keywords = {Harrastuskulttuurit, Mediahistoria, Puhesynteesi, Puhuvat koneet},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
Artikkeli käsittelee kotitietokoneiden tuottamaa puhetta 8- ja 16-bittisten laitteiden kultakaudella, 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. Tänä ajanjaksona edulliset kotimikrot levisivät nopeasti Suomen koteihin, ja yhä useampi kansalainen päätyi tekemisiin tietokoneen kanssa.Tutkimusaineisto on kerätty kyselytutkimuksella, ja käsittely keskittyy vastaajien ensimmäisiin muistoihin puhuvista koneista sekä näiden kohtaamisten herättämistä tuntemuksista. Muistoissa kuuluvat 1980-luvun kotimikrot, näiden pelit ja kotimikroilun ympärille syntynyt harrastuskulttuuri. Luonnollisena lisänä muisteluissa esiintyvät ajanjakson elokuvat ja tv-sarjat, jotka loivat osaltaan odotuksia koneiden kyvyistä.Vastauksista nousee esiin merkkejä vahvistuneesta konesuhteesta, mutta vallitsevana piirteenä ovat puhuvan koneen luomat positiiviset kokemukset ja tulevaisuususkon vahvistuminen. Nuorten harrastajien tekemät kokeilut olivat usein odottamattomia ja kekseliäitä, mikä kertoo yhtäältä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tekniikkaan ja toisaalta siitä, että mitään vakiintuneita käyttökohteita puhuville kotitietokoneille ei ollut vielä edes olemassa.
“Another visitor!” – When talking machines entered homes
In this article we focus on speech produced by 8- and 16-bit home computers during their "golden era", the 1980s and the beginning of the 1990s. Over this period budget-friendly home computers spread to Finnish homes, and an increasing number of citizens ended up in contact with computing.Our research material has been collected using an online survey, where we asked about first remembrances about talking machines and the feelings evoked by those encounters. The memories revolve around topics such as home computers of the time, their games and the emerging computer hobby culture. Naturally, movies and TV series of the time period, which created expectations about the capabilities of computers, are also present in the memories.The responses show some signs of a strengthened relationship with the machine, but the most predominant themes are the positive experiences created by a talking machine and the increased faith for the future. Experiments by young hobbyists were often unexpected and ingenious, which on the one hand tells about their open-minded attitude towards technology, and on the other hand about the lack of established uses for talking machines.
“Another visitor!” – When talking machines entered homes
In this article we focus on speech produced by 8- and 16-bit home computers during their "golden era", the 1980s and the beginning of the 1990s. Over this period budget-friendly home computers spread to Finnish homes, and an increasing number of citizens ended up in contact with computing.Our research material has been collected using an online survey, where we asked about first remembrances about talking machines and the feelings evoked by those encounters. The memories revolve around topics such as home computers of the time, their games and the emerging computer hobby culture. Naturally, movies and TV series of the time period, which created expectations about the capabilities of computers, are also present in the memories.The responses show some signs of a strengthened relationship with the machine, but the most predominant themes are the positive experiences created by a talking machine and the increased faith for the future. Experiments by young hobbyists were often unexpected and ingenious, which on the one hand tells about their open-minded attitude towards technology, and on the other hand about the lack of established uses for talking machines.