2019
Suominen, Jaakko
Digitaalisen pelaamisen historiantutkimus Suomessa Journal Article
In: Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, vol. 32, iss. 3, pp. 63-74, 2019, ISSN: 2343-399X.
Abstract | Links | Tags: Pelaaminen Suomessa, Pelihistoria
@article{Suominen2019b,
title = {Digitaalisen pelaamisen historiantutkimus Suomessa},
author = {Jaakko Suominen},
doi = {10.23994/lk.87958},
issn = {2343-399X},
year = {2019},
date = {2019-12-06},
urldate = {2019-12-06},
journal = {Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu},
volume = {32},
issue = {3},
pages = {63-74},
abstract = {Käsittelen artikkelissani digitaalisen pelaamisen historiantutkimusta Suomessa. Jaan tutkimuksen ennen vuotta 2009 tapahtuneeseen varhaisvaiheeseen, jolloin aihepiiriä koskevat tutkimukset julkaistiin pitkälti suomeksi ja suomalaiselle yleisölle ja jolloin tutkimukset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisesityksiä ja sitoivat pelaamisen erityisesti tietokoneharrastamiseen. Vuoden 2009 jälkeen digitaalista pelaamista käsittelevä tutkimus on lisääntynyt ja laajentunut suomenkielisenä Pelitutkimuksen vuosikirjan tapaisten julkaisukanavien kautta, ja suomalaiset tutkijat osallistuvat entistä useammin myös kansainväliseen tutkimuskeskusteluun, jossa on viime vuosina painotettu monesti kansallisten ja paikallisten erityispiirteiden ja vertailevan tutkimuksen tarvetta.},
keywords = {Pelaaminen Suomessa, Pelihistoria},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
Käsittelen artikkelissani digitaalisen pelaamisen historiantutkimusta Suomessa. Jaan tutkimuksen ennen vuotta 2009 tapahtuneeseen varhaisvaiheeseen, jolloin aihepiiriä koskevat tutkimukset julkaistiin pitkälti suomeksi ja suomalaiselle yleisölle ja jolloin tutkimukset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleisesityksiä ja sitoivat pelaamisen erityisesti tietokoneharrastamiseen. Vuoden 2009 jälkeen digitaalista pelaamista käsittelevä tutkimus on lisääntynyt ja laajentunut suomenkielisenä Pelitutkimuksen vuosikirjan tapaisten julkaisukanavien kautta, ja suomalaiset tutkijat osallistuvat entistä useammin myös kansainväliseen tutkimuskeskusteluun, jossa on viime vuosina painotettu monesti kansallisten ja paikallisten erityispiirteiden ja vertailevan tutkimuksen tarvetta.
2018
Stenros, Jaakko; Särkijärvi, Jukka (Ed.)
Seikkailuja ja sankareita: Katsauksia suomalaisen roolipelaamisen historiaan ja nykyhetkeen Book
Suomen pelimuseo, 2018, ISBN: 9789516099319.
Abstract | Links | Tags: Eläytyminen, Immersion, Pöytäroolipelit, Pelaaminen Suomessa, Roolipelit, Roolipelitutkimus, Tietokone- ja pelilehdet
@book{Stenros2018c,
title = {Seikkailuja ja sankareita: Katsauksia suomalaisen roolipelaamisen historiaan ja nykyhetkeen},
editor = {Jaakko Stenros and Jukka Särkijärvi},
url = {https://trepo.tuni.fi/handle/10024/137914},
isbn = {9789516099319},
year = {2018},
date = {2018-11-04},
publisher = {Suomen pelimuseo},
abstract = {Suomessa on poikkeuksellisen vireä roolipelikulttuuri. Täällä on tehty pöytäroolipelejä yli 30 vuoden ajan ja niitä on pelattu sitäkin kauemmin. Maassamme on pelisuunnittelun ja kotimaisen julkaisun kulttuuri, joka tuottaa omaleimaisia ja itsensä näköisiä pelejä tasaisella tahdilla. Vaikka englanninkieliset pelit ovat täälläkin merkittävässä asemassa, suomalainen roolipeli elää ja voi hyvin. Seikkailuja ja sankareita esittelee suomalaisen roolipelaamisen historiaa ja nykypäivää. Kirjan yhdeksän artikkelia käyvät läpi kotimaista julkaisutoimintaa, pelikulttuuria, järjestötoimintaa, tapahtumia, vähittäiskauppaa ja tutkimusta asiantuntevasti ja kuvien tukemana.},
keywords = {Eläytyminen, Immersion, Pöytäroolipelit, Pelaaminen Suomessa, Roolipelit, Roolipelitutkimus, Tietokone- ja pelilehdet},
pubstate = {published},
tppubtype = {book}
}
Suomessa on poikkeuksellisen vireä roolipelikulttuuri. Täällä on tehty pöytäroolipelejä yli 30 vuoden ajan ja niitä on pelattu sitäkin kauemmin. Maassamme on pelisuunnittelun ja kotimaisen julkaisun kulttuuri, joka tuottaa omaleimaisia ja itsensä näköisiä pelejä tasaisella tahdilla. Vaikka englanninkieliset pelit ovat täälläkin merkittävässä asemassa, suomalainen roolipeli elää ja voi hyvin. Seikkailuja ja sankareita esittelee suomalaisen roolipelaamisen historiaa ja nykypäivää. Kirjan yhdeksän artikkelia käyvät läpi kotimaista julkaisutoimintaa, pelikulttuuria, järjestötoimintaa, tapahtumia, vähittäiskauppaa ja tutkimusta asiantuntevasti ja kuvien tukemana.
Kinnunen, Jani; Lilja, Pekka; Mäyrä, Frans
Pelaajabarometri 2018: Monimuotoistuva mobiilipelaaminen Technical Report
2018, ISSN: 1799-2141.
Abstract | Links | Tags: Pelaajabarometri, Pelaajat, Pelaaminen Suomessa
@techreport{nokey,
title = {Pelaajabarometri 2018: Monimuotoistuva mobiilipelaaminen},
author = {Jani Kinnunen and Pekka Lilja and Frans Mäyrä},
url = {https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0870-4},
issn = {1799-2141},
year = {2018},
date = {2018-09-20},
urldate = {2018-09-20},
abstract = {Uudistettu Pelaajabarometri tarjoaa yhä tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan pelaamisesta Suomessa. Täysin uusina osioina vuoden 2018 kyselyyn on otettu mukaan kysymykset eSports-kilpapelaamisesta, pelaamiseen liittyvien mediasisältöjen tuottamisesta ja kuluttamisesta sekä pelaamiseen liittyvistä asenteista. Saadut tulokset piirtävätkin aiempaa monimuotoisemman ja yksityiskohtaisemman kuvan pelaamisen sisällöistä ja peliharrastuksen muodoista. Johtuen aiemmista muutoksista kyselylomakkeessa tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhempien, ennen vuotta 2015 tehtyjen barometritutkimusten kanssa, mikä on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa, mutta tämä 2018 barometri on hyvin vertailtavissa vuoden 2015 barometriin.
Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa ja tutkimus toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä kehityssuunnista. Nyt tutkimukseen saatu 946 vastaajan aineisto on kerätty satunnaisotannasta 10–75–vuotiaita Manner-Suomen asukkaita.
Tutkimuksen mukaan pelaamisen suosio kokonaisuudes-saan arvioituna on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa Pelaajabarometreissa. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia. Luvut ovat pysyneet edelliseen barometriin verrattuna käytännössä samalla tasolla.
Pelaajien kokonaismäärissä ei siis ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös digitaalisten pelien pelaajien kokonaismäärä (76,1 %) on pysynyt samalla tasolla (75 % vuonna 2015). Aktiivisia, eli kerran kuukaudessa tai useammin digitaalisia pelejä pelaavia (60,5 %) on myös käytännössä tässäkin barometrissa yhtä paljon kuin vuonna 2015 (60,1 %).},
keywords = {Pelaajabarometri, Pelaajat, Pelaaminen Suomessa},
pubstate = {published},
tppubtype = {techreport}
}
Uudistettu Pelaajabarometri tarjoaa yhä tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan pelaamisesta Suomessa. Täysin uusina osioina vuoden 2018 kyselyyn on otettu mukaan kysymykset eSports-kilpapelaamisesta, pelaamiseen liittyvien mediasisältöjen tuottamisesta ja kuluttamisesta sekä pelaamiseen liittyvistä asenteista. Saadut tulokset piirtävätkin aiempaa monimuotoisemman ja yksityiskohtaisemman kuvan pelaamisen sisällöistä ja peliharrastuksen muodoista. Johtuen aiemmista muutoksista kyselylomakkeessa tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhempien, ennen vuotta 2015 tehtyjen barometritutkimusten kanssa, mikä on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa, mutta tämä 2018 barometri on hyvin vertailtavissa vuoden 2015 barometriin.
Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa ja tutkimus toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä kehityssuunnista. Nyt tutkimukseen saatu 946 vastaajan aineisto on kerätty satunnaisotannasta 10–75–vuotiaita Manner-Suomen asukkaita.
Tutkimuksen mukaan pelaamisen suosio kokonaisuudes-saan arvioituna on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa Pelaajabarometreissa. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia. Luvut ovat pysyneet edelliseen barometriin verrattuna käytännössä samalla tasolla.
Pelaajien kokonaismäärissä ei siis ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös digitaalisten pelien pelaajien kokonaismäärä (76,1 %) on pysynyt samalla tasolla (75 % vuonna 2015). Aktiivisia, eli kerran kuukaudessa tai useammin digitaalisia pelejä pelaavia (60,5 %) on myös käytännössä tässäkin barometrissa yhtä paljon kuin vuonna 2015 (60,1 %).
Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa ja tutkimus toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä kehityssuunnista. Nyt tutkimukseen saatu 946 vastaajan aineisto on kerätty satunnaisotannasta 10–75–vuotiaita Manner-Suomen asukkaita.
Tutkimuksen mukaan pelaamisen suosio kokonaisuudes-saan arvioituna on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa Pelaajabarometreissa. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia. Luvut ovat pysyneet edelliseen barometriin verrattuna käytännössä samalla tasolla.
Pelaajien kokonaismäärissä ei siis ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös digitaalisten pelien pelaajien kokonaismäärä (76,1 %) on pysynyt samalla tasolla (75 % vuonna 2015). Aktiivisia, eli kerran kuukaudessa tai useammin digitaalisia pelejä pelaavia (60,5 %) on myös käytännössä tässäkin barometrissa yhtä paljon kuin vuonna 2015 (60,1 %).