2021
Arjoranta, Jonne; Koskimaa, Raine; Siitonen, Marko
Immersive Gaming as Journalism
In: Uskali, Turo; Gynnhild, Astrid; Jones, Sarah; Sirkkunen, Esa (Ed.): Immersive Journalism as Storytelling: Ethics, Production, and Design, pp. 136-147, Routledge, 2021, ISBN: 978-1-138-33764-0.
Book chapter Open access
Abstract | Links | Tags: Augmented reality, Digital games, Digital technology, Gamification, Immersiivinen journalismi, Immersion, Immersive gaming, Immersive technology, Journalism, Osallistaminen, Virtual reality
@incollection{Arjoranta2021,
title = {Immersive Gaming as Journalism},
author = {Jonne Arjoranta and Raine Koskimaa and Marko Siitonen},
editor = {Turo Uskali and Astrid Gynnhild and Sarah Jones and Esa Sirkkunen},
url = {http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005043035},
doi = {10.4324/9780429437748-15},
isbn = {978-1-138-33764-0},
year = {2021},
date = {2021-01-13},
booktitle = {Immersive Journalism as Storytelling: Ethics, Production, and Design},
pages = {136-147},
publisher = {Routledge},
abstract = {As a field, journalism constantly strives to connect with its audiences and find ways to utilize emerging media technologies in its operations. Sometimes this is done simply to reach audiences that have ceased to use traditional media, or to invite new audiences in, but often it is also a matter of perceived benefits related to using the affordances of certain technological solutions. One recent example is the interest surrounding the concept of immersion. For example, recent research has explored the question of whether there is a connection between the immersiveness of a technology and the users’ empathetic responses (Archer & Finger 2018; Herrera et al. 2018). While some of these explorations are done specifically within the context of journalism, there is a considerable amount of overlap between different fields of interest, warranting a broader look at how the concept of immersion has been theorized.
},
keywords = {Augmented reality, Digital games, Digital technology, Gamification, Immersiivinen journalismi, Immersion, Immersive gaming, Immersive technology, Journalism, Osallistaminen, Virtual reality},
pubstate = {published},
tppubtype = {incollection}
}
As a field, journalism constantly strives to connect with its audiences and find ways to utilize emerging media technologies in its operations. Sometimes this is done simply to reach audiences that have ceased to use traditional media, or to invite new audiences in, but often it is also a matter of perceived benefits related to using the affordances of certain technological solutions. One recent example is the interest surrounding the concept of immersion. For example, recent research has explored the question of whether there is a connection between the immersiveness of a technology and the users’ empathetic responses (Archer & Finger 2018; Herrera et al. 2018). While some of these explorations are done specifically within the context of journalism, there is a considerable amount of overlap between different fields of interest, warranting a broader look at how the concept of immersion has been theorized.
2020
Ferrer-Conill, Raul; Foxman, Maxwell; Jones, Janet; Sihvonen, Tanja; Siitonen, Marko
Playful Approaches to News Engagement
In: Convergence: The International Journal of Research into New Media Technologies, vol. 26, iss. 3, pp. 457-469, 2020, ISBN: 1354-8565.
Journal article Open access
Abstract | Links | Tags: Engagement, Games, Gamification, Institutional logics, Journalism, Ludic, News, Newsgames, Playfulness
@article{Ferrer-Conill2020,
title = {Playful Approaches to News Engagement},
author = {Raul Ferrer-Conill and Maxwell Foxman and Janet Jones and Tanja Sihvonen and Marko Siitonen},
url = {http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005193312},
doi = {10.1177/1354856520923964},
isbn = {1354-8565},
year = {2020},
date = {2020-06-01},
journal = {Convergence: The International Journal of Research into New Media Technologies},
volume = {26},
issue = {3},
pages = {457-469},
abstract = {From crossword puzzles and quizzes to more complex gamification strategies and serious newsgames, legacy media has long explored ways to deploy playful approaches to deliver their content and engage with the audience. We examine how news and games fit together when news organizations, game creators and news audiences welcome gameful forms of communication and participation. Moreover, we reflect on the theoretical and empirical significance of merging news with games as a way to reformulate normative assumptions, production practices and consumption patterns. As a result, the boundaries between journalism and game’s logics start to erode, and they begin to find new ways of converging.},
keywords = {Engagement, Games, Gamification, Institutional logics, Journalism, Ludic, News, Newsgames, Playfulness},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
From crossword puzzles and quizzes to more complex gamification strategies and serious newsgames, legacy media has long explored ways to deploy playful approaches to deliver their content and engage with the audience. We examine how news and games fit together when news organizations, game creators and news audiences welcome gameful forms of communication and participation. Moreover, we reflect on the theoretical and empirical significance of merging news with games as a way to reformulate normative assumptions, production practices and consumption patterns. As a result, the boundaries between journalism and game’s logics start to erode, and they begin to find new ways of converging.
2018
Laine, Antti; Turtiainen, Riikka
In: Media & viestintä, vol. 41, no. 4, 2018, ISSN: 2342-477X.
Journal article Open access
Abstract | Links | Tags: Huippu-urheilu, HuMu, Journalism, Journalismi, Sisällönanalyysi, Urheilu, Urheilujournalismi, Uutisointi, Vallan vahtikoira
@article{Laine2018,
title = {Urheilujournalismi vallan vahtikoirana? Tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä},
author = {Antti Laine and Riikka Turtiainen},
url = {https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77461},
issn = {2342-477X},
year = {2018},
date = {2018-12-31},
urldate = {2018-12-31},
journal = {Media & viestintä},
volume = {41},
number = {4},
publisher = {Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi},
abstract = {Artikkelin tutkimuskohteena on suomalaisen sanomalehdistön uutisointi vuosina 2010–2012 tehdystä huippu-urheilun muutostyöstä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 2,6 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen vallan vahtikoira urheilujournalismi on. Tutkimusaineisto koostuu levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta muutostyötä käsittelevästä uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Tarkasteluajanjakso on rajattu Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.2012–5.6.2013). Analyysissä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Määrällisen tarkastelun avulla esitetään yleiskuva juttujen määristä, laajuudesta ja ajallisesta jakautumisesta. Laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen selvitetään, mistä ja miten uutisoinnissa on puhuttu.
Kaikki tutkitut lehdet uutisoivat huippu-urheilun muutostyöstä. Tutkimusperiodin pituus, muutostyöstä paljastuneet epäkohdat ja tutkimusaineiston ulkopuolinen julkinen keskustelu huomioiden uutisointi oli kuitenkin määrällisesti melko vähäistä ja laadullisesti hyvin kesyä. Toimittajien kirjoittamia kyseenalaistavia juttuja julkaistiin lehdissä vähän ja nekin vasta kuukausia loppuraportin julkistuksen jälkeen, kun työn epäkohtia oli ensin paljastettu muiden toimesta. Kriittisimpiä juttuja olivat lukijoiden ja muiden toimitusten ulkopuolisten henkilöiden mielipidekirjoitukset. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilun muutostyötä käsittelevän uutisoinnin perusteella suomalaisten sanomalehtien urheilujournalismi on hampaaton vallan vahtikoira.},
keywords = {Huippu-urheilu, HuMu, Journalism, Journalismi, Sisällönanalyysi, Urheilu, Urheilujournalismi, Uutisointi, Vallan vahtikoira},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
Artikkelin tutkimuskohteena on suomalaisen sanomalehdistön uutisointi vuosina 2010–2012 tehdystä huippu-urheilun muutostyöstä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 2,6 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen vallan vahtikoira urheilujournalismi on. Tutkimusaineisto koostuu levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta muutostyötä käsittelevästä uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Tarkasteluajanjakso on rajattu Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.2012–5.6.2013). Analyysissä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Määrällisen tarkastelun avulla esitetään yleiskuva juttujen määristä, laajuudesta ja ajallisesta jakautumisesta. Laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen selvitetään, mistä ja miten uutisoinnissa on puhuttu.
Kaikki tutkitut lehdet uutisoivat huippu-urheilun muutostyöstä. Tutkimusperiodin pituus, muutostyöstä paljastuneet epäkohdat ja tutkimusaineiston ulkopuolinen julkinen keskustelu huomioiden uutisointi oli kuitenkin määrällisesti melko vähäistä ja laadullisesti hyvin kesyä. Toimittajien kirjoittamia kyseenalaistavia juttuja julkaistiin lehdissä vähän ja nekin vasta kuukausia loppuraportin julkistuksen jälkeen, kun työn epäkohtia oli ensin paljastettu muiden toimesta. Kriittisimpiä juttuja olivat lukijoiden ja muiden toimitusten ulkopuolisten henkilöiden mielipidekirjoitukset. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilun muutostyötä käsittelevän uutisoinnin perusteella suomalaisten sanomalehtien urheilujournalismi on hampaaton vallan vahtikoira.
Kaikki tutkitut lehdet uutisoivat huippu-urheilun muutostyöstä. Tutkimusperiodin pituus, muutostyöstä paljastuneet epäkohdat ja tutkimusaineiston ulkopuolinen julkinen keskustelu huomioiden uutisointi oli kuitenkin määrällisesti melko vähäistä ja laadullisesti hyvin kesyä. Toimittajien kirjoittamia kyseenalaistavia juttuja julkaistiin lehdissä vähän ja nekin vasta kuukausia loppuraportin julkistuksen jälkeen, kun työn epäkohtia oli ensin paljastettu muiden toimesta. Kriittisimpiä juttuja olivat lukijoiden ja muiden toimitusten ulkopuolisten henkilöiden mielipidekirjoitukset. Tutkimus osoittaa, että huippu-urheilun muutostyötä käsittelevän uutisoinnin perusteella suomalaisten sanomalehtien urheilujournalismi on hampaaton vallan vahtikoira.