2022
Lehtonen, Lasse; Tuuri, Kai
Videopelien musiikin tutkimus: Kasvava ala Suomessa other
2022.
Links | Tags: Pääkirjoitus, Pelimusiikin tutkimus, Suomi, Videopelimusiikki, Videopelit
@other{Lehtonen2022,
title = {Videopelien musiikin tutkimus: Kasvava ala Suomessa},
author = {Lasse Lehtonen and Kai Tuuri},
url = {https://musiikki.journal.fi/article/view/125638/75690},
doi = {https://doi.org/10.51816/musiikki.125638},
issn = {0355-1059},
year = {2022},
date = {2022-12-21},
urldate = {2022-12-21},
booktitle = {Musiikki},
volume = {52},
number = {4},
publisher = {Suomen musiikkitieteellinen seura},
keywords = {Pääkirjoitus, Pelimusiikin tutkimus, Suomi, Videopelimusiikki, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {other}
}
Koskela, Oskari
Välikatsaus pelimusiikin tutkimuksen moniäänisyyteen other
2022.
Abstract | Links | Tags: Book review, Pelimusiikki, The Cambridge Companion to Video Game Music, Videopelimusiikki, Videopelit
@other{Koskela2022b,
title = {Välikatsaus pelimusiikin tutkimuksen moniäänisyyteen},
author = {Oskari Koskela},
url = {https://musiikki.journal.fi/article/view/125650/75701},
doi = {https://doi.org/10.51816/musiikki.125650},
issn = {2669-8625},
year = {2022},
date = {2022-12-21},
urldate = {2022-12-21},
booktitle = {Musiikki},
volume = {52},
number = {4},
publisher = {Suomen musiikkitieteellinen seura},
abstract = {As videogames are being increasingly recognized as a prominent cultural force, there is also a growing interest in the study of video game music within academia. Published in 2021, The Cambridge Companion to Video Game Music is the most recent milestone in establishing video game music research as a credible field of research. The book situates itself naturally on the same continuum with the founding of the Ludomusicology Research Group in 2011 and the launch of the Journal of Sound and Music in Games in 2020. With twenty-four chapters and over four hundred pages, the Companion is probably the largest and most comprehensive collection on game music studies so far. The overarching ethos of the editors Melanie Fritsch and Tim Summers could be described as a warm welcome to a plurality of views on videogame music and indeed, the diversity of perspectives is perhaps the most notable feature of the book: The chapters, divided into six sections each with an overall introduction, discuss a multitude of themes such as chiptune and the early history of videogame music, creation of videogame music, analytical approaches and psychological perspectives, questions relating to culture and identity and finally also game music beyond the context of gaming. Moreover, the list of writers includes not only researchers from a variety of backgrounds, but also people working within the game music industry. As a flipside to the plurality, several chapters appear more like overviews of the theme or suggestions for an approach rather than fully developed perspectives on videogame music. Especially some essential issues pointed out throughout the chapters, such as the concept of interactivity and centrality of player's perspective, would merit further and integrative theoretical discussion. Likewise certain broad themes, such as aesthetics and philosophy of videogame music, empirical research, and personal uses and functions of videogame music, are left to lesser regard. Despite this, the Companion is valuable as an approachable and comprehensive overview of videogame music studies that could prove insightful to not only those interested in the subject but, due to its inclusive and open approach, also to music researchers more broadly.},
keywords = {Book review, Pelimusiikki, The Cambridge Companion to Video Game Music, Videopelimusiikki, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {other}
}
As videogames are being increasingly recognized as a prominent cultural force, there is also a growing interest in the study of video game music within academia. Published in 2021, The Cambridge Companion to Video Game Music is the most recent milestone in establishing video game music research as a credible field of research. The book situates itself naturally on the same continuum with the founding of the Ludomusicology Research Group in 2011 and the launch of the Journal of Sound and Music in Games in 2020. With twenty-four chapters and over four hundred pages, the Companion is probably the largest and most comprehensive collection on game music studies so far. The overarching ethos of the editors Melanie Fritsch and Tim Summers could be described as a warm welcome to a plurality of views on videogame music and indeed, the diversity of perspectives is perhaps the most notable feature of the book: The chapters, divided into six sections each with an overall introduction, discuss a multitude of themes such as chiptune and the early history of videogame music, creation of videogame music, analytical approaches and psychological perspectives, questions relating to culture and identity and finally also game music beyond the context of gaming. Moreover, the list of writers includes not only researchers from a variety of backgrounds, but also people working within the game music industry. As a flipside to the plurality, several chapters appear more like overviews of the theme or suggestions for an approach rather than fully developed perspectives on videogame music. Especially some essential issues pointed out throughout the chapters, such as the concept of interactivity and centrality of player's perspective, would merit further and integrative theoretical discussion. Likewise certain broad themes, such as aesthetics and philosophy of videogame music, empirical research, and personal uses and functions of videogame music, are left to lesser regard. Despite this, the Companion is valuable as an approachable and comprehensive overview of videogame music studies that could prove insightful to not only those interested in the subject but, due to its inclusive and open approach, also to music researchers more broadly.
Siutila, Miia; Joelsson, Tapani; Karhulahti, Veli-Matti
”Mammat menee kahville, me koneelle”: Kilpapelaaminen poikien elämässä Journal Article
In: Nuorisotutkimus, vol. 40, no. 2, pp. 41-60, 2022, ISSN: 0780-0886, (Embargoed until: 2023-07-01. Request copy from author.).
Abstract | Links | Tags: Asenteet, Boys, E-urheilu, Education, Elektroninen urheilu, Esports, Harrastukset, Kasvatus, Kilpaurheilu, Nuoret, Pelaaminen, Pojat, Upbringing, Verkkopelit, Videopelit, Youth
@article{Siutila2022,
title = {”Mammat menee kahville, me koneelle”: Kilpapelaaminen poikien elämässä},
author = {Miia Siutila and Tapani Joelsson and Veli-Matti Karhulahti},
url = {https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/120329},
issn = {0780-0886},
year = {2022},
date = {2022-06-23},
urldate = {2022-06-23},
journal = {Nuorisotutkimus},
volume = {40},
number = {2},
pages = {41-60},
abstract = {Tämä artikkeli käsittelee e-urheilua osana aktiivisesti pelaavien turkulaisten poikien elämää. Laadullisen haastatteluaineiston (N=14) kautta artikkeli avaa nuorten näkemyksiä e-urheilun asemasta sekä henkilökohtaisena että yhteiskunnallisena toimintana. Tutkimus viittaa siihen, että e-urheilun rooli aktiivisesti yhdessä pelaavien poikien arjessa toimii perinteisten urheilulajien tavoin tavoitteellisena kilpailuna kuin myös vähemmän tavoitteellisena sosiaalisena ajanvietteenä. Kyseiselle joukolle e-urheilu on harrastus, jota myös perhe, ystävät ja yhteiskunta yhä useammin tukevat. Ohjattu e-urheilutoiminta sekä siihen liittyvät sosiaaliset infrastruktuurit todennäköisesti edesauttavat terveen videopeliharrastuneisuuden
kehitystä.},
note = {Embargoed until: 2023-07-01. Request copy from author.},
keywords = {Asenteet, Boys, E-urheilu, Education, Elektroninen urheilu, Esports, Harrastukset, Kasvatus, Kilpaurheilu, Nuoret, Pelaaminen, Pojat, Upbringing, Verkkopelit, Videopelit, Youth},
pubstate = {published},
tppubtype = {article}
}
Tämä artikkeli käsittelee e-urheilua osana aktiivisesti pelaavien turkulaisten poikien elämää. Laadullisen haastatteluaineiston (N=14) kautta artikkeli avaa nuorten näkemyksiä e-urheilun asemasta sekä henkilökohtaisena että yhteiskunnallisena toimintana. Tutkimus viittaa siihen, että e-urheilun rooli aktiivisesti yhdessä pelaavien poikien arjessa toimii perinteisten urheilulajien tavoin tavoitteellisena kilpailuna kuin myös vähemmän tavoitteellisena sosiaalisena ajanvietteenä. Kyseiselle joukolle e-urheilu on harrastus, jota myös perhe, ystävät ja yhteiskunta yhä useammin tukevat. Ohjattu e-urheilutoiminta sekä siihen liittyvät sosiaaliset infrastruktuurit todennäköisesti edesauttavat terveen videopeliharrastuneisuuden
kehitystä.
kehitystä.
2020
Korkeila, Henry
Videopelit ja pelaaminen ovat valtava mahdollisuus, mutta uhkiakin on other
2020.
Links | Tags: Autismi, Videopelit
@other{Korkeila2020c,
title = {Videopelit ja pelaaminen ovat valtava mahdollisuus, mutta uhkiakin on},
author = {Henry Korkeila},
url = {https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/videopelit-ja-pelaaminen-ovat-valtava-mahdollisuus-muttauhkiakin-on/},
year = {2020},
date = {2020-10-01},
journal = {Autismi},
volume = {4},
pages = {42-45},
keywords = {Autismi, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {other}
}
2019
Arjoranta, Jonne; Friman, Usva; Koskimaa, Raine; Mäyrä, Frans; Sotamaa, Olli; Suominen, Jaakko
Pelitutkimuksen vuosikirja 2019 Book
Pelitutkimuksen seura ry, 2019, ISSN: 1798-355X.
Abstract | Links | Tags: Death, Gamification, Geocaching, Geokätköily, Kuolema, Larp, Live-action role playing, Location-based game, Mourning, Muistelutyö, Paikkasidonnainen pelaaminen, Pelillistyminen, Reminiscence work, Suru, Video games, Videopelit
@book{Arjoranta2019b,
title = {Pelitutkimuksen vuosikirja 2019},
author = {Jonne Arjoranta and Usva Friman and Raine Koskimaa and Frans Mäyrä and Olli Sotamaa and Suominen, Jaakko},
url = {https://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2019},
issn = {1798-355X},
year = {2019},
date = {2019-12-18},
publisher = {Pelitutkimuksen seura ry},
abstract = {Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Suomessa tehdään korkeatasoista pelitutkimusta, jonka tulokset julkaistaan pääasiassa kansainvälisillä foorumeilla. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi.
Pelitutkimuksen vuosikirjan 2019 aloittaa Joelssonin ja Reunasen tutkimusartikkeli, joka yhdistää pelitutkimusta kuolemantutkimukseen. Joelsson ja Reunanen korostavat, miten kuolema ja kuoleminen ovat keskeinen, jopa itsestäänselvä osa useimpia pelejä, mutta tutkimus on toistaiseksi kommentoinut aihetta vain vähän. He analysoivat, miten kuoleminen, hautaaminen ja sureminen näkyvät erilaisissa peleissä 1980-luvulta 2010-luvulle.
Vuosikirjan katsausartikkelit käsittelevät liveroolipelaamisen käyttämistä muistelutyön menetelmänä ja geokätköilyn taiteellistamista. Vuosikirja sisältää myös kaksi kirja-arviota, kirjoista Role-playing Game Studies: Transmedia Foundations (2018) ja Gaming the Iron Curtain: How Teenagers and Amateurs in Communist Czechoslovakia Claimed the Medium of Computer Games (2018), sekä pelitutkimukseen liittyvän lektion.},
keywords = {Death, Gamification, Geocaching, Geokätköily, Kuolema, Larp, Live-action role playing, Location-based game, Mourning, Muistelutyö, Paikkasidonnainen pelaaminen, Pelillistyminen, Reminiscence work, Suru, Video games, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {book}
}
Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Suomessa tehdään korkeatasoista pelitutkimusta, jonka tulokset julkaistaan pääasiassa kansainvälisillä foorumeilla. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi.
Pelitutkimuksen vuosikirjan 2019 aloittaa Joelssonin ja Reunasen tutkimusartikkeli, joka yhdistää pelitutkimusta kuolemantutkimukseen. Joelsson ja Reunanen korostavat, miten kuolema ja kuoleminen ovat keskeinen, jopa itsestäänselvä osa useimpia pelejä, mutta tutkimus on toistaiseksi kommentoinut aihetta vain vähän. He analysoivat, miten kuoleminen, hautaaminen ja sureminen näkyvät erilaisissa peleissä 1980-luvulta 2010-luvulle.
Vuosikirjan katsausartikkelit käsittelevät liveroolipelaamisen käyttämistä muistelutyön menetelmänä ja geokätköilyn taiteellistamista. Vuosikirja sisältää myös kaksi kirja-arviota, kirjoista Role-playing Game Studies: Transmedia Foundations (2018) ja Gaming the Iron Curtain: How Teenagers and Amateurs in Communist Czechoslovakia Claimed the Medium of Computer Games (2018), sekä pelitutkimukseen liittyvän lektion.
Pelitutkimuksen vuosikirjan 2019 aloittaa Joelssonin ja Reunasen tutkimusartikkeli, joka yhdistää pelitutkimusta kuolemantutkimukseen. Joelsson ja Reunanen korostavat, miten kuolema ja kuoleminen ovat keskeinen, jopa itsestäänselvä osa useimpia pelejä, mutta tutkimus on toistaiseksi kommentoinut aihetta vain vähän. He analysoivat, miten kuoleminen, hautaaminen ja sureminen näkyvät erilaisissa peleissä 1980-luvulta 2010-luvulle.
Vuosikirjan katsausartikkelit käsittelevät liveroolipelaamisen käyttämistä muistelutyön menetelmänä ja geokätköilyn taiteellistamista. Vuosikirja sisältää myös kaksi kirja-arviota, kirjoista Role-playing Game Studies: Transmedia Foundations (2018) ja Gaming the Iron Curtain: How Teenagers and Amateurs in Communist Czechoslovakia Claimed the Medium of Computer Games (2018), sekä pelitutkimukseen liittyvän lektion.
Joelsson, Tapani; Reunanen, Markku
Bittivainajien pikselikalmistot – hautaamisen ja suremisen rooli digitaalisissa peleissä Book Section
In: Arjoranta, Jonne; Friman, Usva; Koskimaa, Raine; Mäyrä, Frans; Sotamaa, Olli; Suominen, Jaakko (Ed.): Pelitutkimuksen vuosikirja 2019, pp. 3-27, Suomen Pelitutkimuksen Seura, 2019, ISSN: 1798-355X.
Abstract | Links | Tags: Hautaus, Kuolema, Suru, Tietokonepelit, Videopelit
@incollection{Joelsson2019,
title = {Bittivainajien pikselikalmistot – hautaamisen ja suremisen rooli digitaalisissa peleissä},
author = {Tapani Joelsson and Markku Reunanen},
editor = {Jonne Arjoranta and Usva Friman and Raine Koskimaa and Frans Mäyrä and Olli Sotamaa and Jaakko Suominen},
url = {https://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2019/ptvk2019.pdf},
issn = {1798-355X},
year = {2019},
date = {2019-12-17},
urldate = {2019-12-17},
booktitle = {Pelitutkimuksen vuosikirja 2019},
pages = {3-27},
publisher = {Suomen Pelitutkimuksen Seura},
abstract = {Digitaalisissa peleissä kuolemaa käytetään niin narratiivisena kuin pelimekaanisenakin elementtinä; mekaniikan kannalta vihollisten tai oman hahmon kuolema kertoo tyypillisesti suorituksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Kuoleman seuraamukset, kuten hautaaminen ja sureminen, ovat puolestaan esillä paljon vaihtelevammin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan bittivainajien matkaa kuoleman hetkestä viimeiseen leposijaansa pikselikalmistossa. Materiaalina käytettyjä pelejä lähestyttiin lähiluvun kautta, muodostaen kolme pääteemaa: Kuoleminen, Hautaaminen ja hautapaikat, sekä Sureminen pelimaailman sisällä. Löydösten perusteella voidaan ymmärtää kuoleman roolia pelisuunnittelussa: niin tarinankerronnassa, pelimekaniikassa kuin visuaalisessa esityksessäkin. Artikkeli avaa pelitutkimusta kuolemantutkimuksen suuntaan tuoden peleissä usein trivialisoituun aiheeseen uutta näkökulmaa.
Death is a common event in digital games: at times as a narrative element, and most often as part of the game mechanics – the death of the player character or an enemy commonly follows from good or bad performance. However, the consequences of death, such as burial or mourning, have received little attention so far. In this study we analyze the last journeys of pixel bodies in games. Based on close reading, we have formed three main themes: Death, Burial and burial sites, and Mourning in the game world. The findings tell about the role of death in game design: storytelling, game mechanics and visuals. The article links game studies to death studies, bringing new analytical insight into a topic that has often been omitted or trivialized in digital games.},
keywords = {Hautaus, Kuolema, Suru, Tietokonepelit, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {incollection}
}
Digitaalisissa peleissä kuolemaa käytetään niin narratiivisena kuin pelimekaanisenakin elementtinä; mekaniikan kannalta vihollisten tai oman hahmon kuolema kertoo tyypillisesti suorituksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Kuoleman seuraamukset, kuten hautaaminen ja sureminen, ovat puolestaan esillä paljon vaihtelevammin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan bittivainajien matkaa kuoleman hetkestä viimeiseen leposijaansa pikselikalmistossa. Materiaalina käytettyjä pelejä lähestyttiin lähiluvun kautta, muodostaen kolme pääteemaa: Kuoleminen, Hautaaminen ja hautapaikat, sekä Sureminen pelimaailman sisällä. Löydösten perusteella voidaan ymmärtää kuoleman roolia pelisuunnittelussa: niin tarinankerronnassa, pelimekaniikassa kuin visuaalisessa esityksessäkin. Artikkeli avaa pelitutkimusta kuolemantutkimuksen suuntaan tuoden peleissä usein trivialisoituun aiheeseen uutta näkökulmaa.
Death is a common event in digital games: at times as a narrative element, and most often as part of the game mechanics – the death of the player character or an enemy commonly follows from good or bad performance. However, the consequences of death, such as burial or mourning, have received little attention so far. In this study we analyze the last journeys of pixel bodies in games. Based on close reading, we have formed three main themes: Death, Burial and burial sites, and Mourning in the game world. The findings tell about the role of death in game design: storytelling, game mechanics and visuals. The article links game studies to death studies, bringing new analytical insight into a topic that has often been omitted or trivialized in digital games.
Death is a common event in digital games: at times as a narrative element, and most often as part of the game mechanics – the death of the player character or an enemy commonly follows from good or bad performance. However, the consequences of death, such as burial or mourning, have received little attention so far. In this study we analyze the last journeys of pixel bodies in games. Based on close reading, we have formed three main themes: Death, Burial and burial sites, and Mourning in the game world. The findings tell about the role of death in game design: storytelling, game mechanics and visuals. The article links game studies to death studies, bringing new analytical insight into a topic that has often been omitted or trivialized in digital games.
2018
Koskimaa, Raine; Arjoranta, Jonne; Friman, Usva; Mäyrä, Frans; Sotamaa, Olli; Suominen, Jaakko
Pelitutkimuksen vuosikirja 2018 Book
Pelitutkimuksen seura ry, 2018, ISSN: 1798-355X.
Abstract | Links | Tags: Education, Electronic sports, Game history, Kasvatus, Kilpapelaaminen, Mölkky, Outdoor game, Pelihistoria, Role-playing games, Roolipelit, Sportification, Ulkopeli, Urheilullistuminen, Video games, Videopelit
@book{Koskimaa2018,
title = {Pelitutkimuksen vuosikirja 2018},
author = {Raine Koskimaa and Jonne Arjoranta and Usva Friman and Frans Mäyrä and Olli Sotamaa and Jaakko Suominen},
url = {https://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2018},
issn = {1798-355X},
year = {2018},
date = {2018-12-19},
publisher = {Pelitutkimuksen seura ry},
abstract = {Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Suomessa tehdään korkeatasoista pelitutkimusta, jonka tulokset julkaistaan pääasiassa kansainvälisillä foorumeilla. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi. Kuluneen vuoden aikana e-urheilu eli kilpapelaaminen on noussut huomattavasti aiempaa näkyvimmin esiin julkisuudessa. Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet suomalaispelaajien saavuttamat voitot kansainvälisissä turnauksissa. Nyt julkaistussa, jo kymmenennessä vuosikirjassa, käsitellään kilpapelaamisen varhaisvaiheita Suomessa 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin artikkelissa, joka tarjoaa perspektiiviä kilpapelaamisesta parhaillaan käytävälle keskustelulle. Toisessa tutkimusartikkelissa vertaillaan mittavan kyselyaineiston (yhteensä yli 4000 vastaajaa) perusteella videopelien pelaamisesta kiinnostuneiden kotimaisten pelaajien pelimieltymyksiä ja -tottumuksia japanilaisten ja kanadalaisten vastaaviin ja todetaan suomalaisten pelaajien mm. suosivan erityisesti yksin tapahtuvaa voimakkaasti vuorovaikutteista pelaamista.
Vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien lisäksi vuosikirjassa on katsausartikkeleita, jotka käsittelevät Mölkky-pelin MM-kisoja, pelin ja leikin asemaa uudessa kansallisessa opetussuunnitelmassa sekä kuvailun merkitystä Advanced Dungeons & Dragons –pöytäroolipelin The Temple of Elemental Evil –moduulissa. Vuosikirjassa julkaistaan myös neljän lähiaikoina Suomessa järjestetyn pelitutkimusaiheisen väitöstilaisuuden avausesitelmät. Vuosikirjan päättävät merkittävän leikki- ja pelitutkija Bernie De Kovenin muistokirjoitus sekä arvio kirjasta Fans and Videogames. Histories, Fandom, Archives.},
keywords = {Education, Electronic sports, Game history, Kasvatus, Kilpapelaaminen, Mölkky, Outdoor game, Pelihistoria, Role-playing games, Roolipelit, Sportification, Ulkopeli, Urheilullistuminen, Video games, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {book}
}
Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Suomessa tehdään korkeatasoista pelitutkimusta, jonka tulokset julkaistaan pääasiassa kansainvälisillä foorumeilla. Pelitutkimuksen vuosikirja tuo uusimpia tutkimustuloksia yleisön saataville myös suomeksi. Kuluneen vuoden aikana e-urheilu eli kilpapelaaminen on noussut huomattavasti aiempaa näkyvimmin esiin julkisuudessa. Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet suomalaispelaajien saavuttamat voitot kansainvälisissä turnauksissa. Nyt julkaistussa, jo kymmenennessä vuosikirjassa, käsitellään kilpapelaamisen varhaisvaiheita Suomessa 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin artikkelissa, joka tarjoaa perspektiiviä kilpapelaamisesta parhaillaan käytävälle keskustelulle. Toisessa tutkimusartikkelissa vertaillaan mittavan kyselyaineiston (yhteensä yli 4000 vastaajaa) perusteella videopelien pelaamisesta kiinnostuneiden kotimaisten pelaajien pelimieltymyksiä ja -tottumuksia japanilaisten ja kanadalaisten vastaaviin ja todetaan suomalaisten pelaajien mm. suosivan erityisesti yksin tapahtuvaa voimakkaasti vuorovaikutteista pelaamista.
Vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien lisäksi vuosikirjassa on katsausartikkeleita, jotka käsittelevät Mölkky-pelin MM-kisoja, pelin ja leikin asemaa uudessa kansallisessa opetussuunnitelmassa sekä kuvailun merkitystä Advanced Dungeons & Dragons –pöytäroolipelin The Temple of Elemental Evil –moduulissa. Vuosikirjassa julkaistaan myös neljän lähiaikoina Suomessa järjestetyn pelitutkimusaiheisen väitöstilaisuuden avausesitelmät. Vuosikirjan päättävät merkittävän leikki- ja pelitutkija Bernie De Kovenin muistokirjoitus sekä arvio kirjasta Fans and Videogames. Histories, Fandom, Archives.
Vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien lisäksi vuosikirjassa on katsausartikkeleita, jotka käsittelevät Mölkky-pelin MM-kisoja, pelin ja leikin asemaa uudessa kansallisessa opetussuunnitelmassa sekä kuvailun merkitystä Advanced Dungeons & Dragons –pöytäroolipelin The Temple of Elemental Evil –moduulissa. Vuosikirjassa julkaistaan myös neljän lähiaikoina Suomessa järjestetyn pelitutkimusaiheisen väitöstilaisuuden avausesitelmät. Vuosikirjan päättävät merkittävän leikki- ja pelitutkija Bernie De Kovenin muistokirjoitus sekä arvio kirjasta Fans and Videogames. Histories, Fandom, Archives.
Arjoranta, Jonne
Syöpää, sotaa ja masennusta other
2018.
Links | Tags: Epäonnistuminen, Narratiivisuus, Omaelämäkerrallisuus, Videopelit
@other{Arjoranta2018b,
title = {Syöpää, sotaa ja masennusta},
author = {Jonne Arjoranta},
url = {http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201806253359},
issn = {1457-1005},
year = {2018},
date = {2018-05-25},
journal = {Voima},
publisher = {Voima-kustannus},
keywords = {Epäonnistuminen, Narratiivisuus, Omaelämäkerrallisuus, Videopelit},
pubstate = {published},
tppubtype = {other}
}